giovedì 27 novembre 2014

Ovi auki maailmaan

Jouluvalmistelut alkavat kunnon tuuletuksella. Maailman puhurit puhaltavat maukkaasti, värikkäästi, perinteikkäästi ja innovatiivisesti Rhon messukeskuksessa, jossa portit aukeavat tänään L'artigiano in Fiera -tapahtumalle.

Paikka on sama, jossa marraskuun alussa motoristit rilluttelivat moottoripyörien parissa. Tällä kertaa käsityöläiset ja tuottajat houkuttelevat messukävijöitä Italian- ja maailmanympärysmatkalle kymmenen päivän ajan.
Makuja, muotia, muotoilua ja sisustusta Italiasta. Kuva täältä Tuotteita,  kulttuuria, kansanperinteitä ja innovaatioita maailmalta. Kuva täältä
Nimi - Käsityöläismessut (L'artigiano in Fiera) - kuvaa tapahtumaa hieman yksipuolisesti. Touhu perustuu oivaltamiseen, osaamiseen, räätälöintiin ja muunneltavuuteen, joten tarjolla on paljon muutakin kuin mieleen ensimmäisenä pulpahtavat käsityönä syntyvät tuotteet. Nimi symboloi kuitenkin laatua ja siitä nämä messut on tehty. Yli 3000 näytteilleasettajaa 133 maasta parkkeeraa Kampin tai Matkuksen kauppakeskuksen kokoiselle, 150 000 neliömetrin alueelle. Neliöt täyttyvät ständeistä, esiintymislavoista, laboratorioista ja ruokailutiloista, joissa pääsee tutustumaan monipuolisesti eri maanosien kulttuureihin ja kansanperinteisiin ihmisten, ruokien, tuotteiden, musiikin, tieteiden ja taiteiden parissa.

Esillä on 150 000 tuotenimikettä mikä tarkoittaa, että jos paikalla haluaa piipahtaa kaikkina kymmenenä päivänä, joka päivälle riittää 15 000 artikkelia maisteltavaksi, haisteltavaksi, tunnusteltavaksi, katsottavaksi tai kuunneltavaksi. Edustettuna ovat ainakin asuminen, sisustus, muoti, muotoilu, käyttötavarat ja koriste-esineet. Vaan vuodesta toiseen näkyvimmässä roolissa on ruoka mukaan lukien ruoanlaitto ja leivonta sekä kaikkein tärkein: antimista nauttiminen 

Ruoka
Messuosastoja kiertäessä huikonen pysyy poissa napostelemalla maistiaisia. Kitusiin sujahtavat suolaiset leikkeleet, voimakkaat juustot ja leipäpalat maukkaine kyytipoikineen. Suolapalojen välissä suuhun uppoavat raikkaat jäätelönokareet, makeat leipomukset ja jopa ällöimelät leivokset ja karamellit. Makuja huuhdellaan viineillä, olueilla, likööreillä ja väkevämmilläkin, mutta toki myös alkoholittomia vaihtoehtoja on tarjolla. Kaikenlainen pikkupurtava putoaa, kun kohdalle sattuu, eikä varsinkaan kourallisesta pistaasipähkinöitä osaa kieltäytyä. Maistelun lomassa tulee tehtyä ostoksiakin.

Sisilia - Appelsiinit, pistaasipähkinät, marsipaanit, mantelit ja liköörit täältä.
Juustoja, leikkeleitä ja viiniä silminnähden sopivankokoisissa hankintaerissä.
Vaaleakin leipä ihmisen tiellä pitää...
...eikä oppi ojaan kaada. Mielijuomani Mirton raaka-ainelähteellä.
Oliiveja tuoreina, säilöttyinä, tahnoina ja levitteinä.
Hyvän ruoan salaisuus on laadukas oliiviöljy.
Ruokailua ei tietenkään tarvitse laskea maistiaisten varaan, vaan hulinan keskellä voi istahtaa aterioimaan kaikessa rauhassa. Alueella palvelee kuutisenkymmentä ravintolaa tai sen tapaista, joissa padat porisevat ja kauhalla ammenetaan annoksia niitä janoaville. Miltä kuullostaa esimerkiksi lounas toskanalaisessa trattoriassa, jossa haarukkaan voi kiertää tagliatellea villisikakastikkeen kera? Haarukoinnin välissä sopii siemailla vaikkapa rosso di montalcinoa.

Tai jospa pistetään pystyyn iloiset saksalaiset oktoberfestit bratwurstin, hapankaalin, perunasalaatin ja tirolilaismusiikin kera. Humppaan kuuluvat tietysti asianmukaiset mallaspitoiset juomat tuopposissa.

Välikuolema tirolilaisissa tunnelmissa. Tuoppi hyvää,  hapankaalia ja makkaraa.
Jos pasta- ja pizzapitoinen matkanteko Italiassa väsyttää ja mieli tekee järeää liharuokaa, paratiisi on auki ainakin argentiinalaisissa ja urugualaisissa ravitsemusliikkeissä. Niissä vihanneksetkin ovat härkää tai sikaa. Takuuvarmasti.

Itämaisen ruoan ystäville tarjolla on enemmän ja vähemmän mausteisia lautasia intiasta, thaimaasta, koreoista, kiinasta, nepalista, vietnamista ja muualta Aasian ilmansuunnasta. Unohtamatta Japania susheineen ja muine herkullisine suupaloineen. Italialaiselle eksotiikkaa tarjoaa skandinaavinen sauna, jonka lauteilla voi herkutella poro- tai lohivoileivillä. Luonnollisesti messuolosuhteissa sauna on huoneenlämpöinen. 

Muoti (moda)
Italiassa laadukas mittatilauksena tehty räätälintyö on yhä arvossaan. Vaikka vaatteiden tuotantoa on vuosien varrella supistettu rajusti, niin kaiken kriisin keskellä luovuus on vielä voimissaan. Käsityöläismessut antavat jalansijan erityisesti nuorille suunnittelijoille, mutta melkein 60 suunnittelijan ja räätälin joukkoon mahtuu myös alan konkareita.

Vaatteet on mun aatteet. Silmäähivelevän kaunista ja laadukasta enimmäkseen nuorilta suunnittelijoilta ja vaattureilta. Ainoastaan kuvakulmani ja kuvaustaitoni ovat surkeat.
Tänä vuonna teemana ovat uudelleenlöydetyt perinteiset kankaat ja materiaalit, joista vaatturit ovat taikoneet tyylikkäitä luomuksia. Taidonnäytteet pueteaan kauniisiin vaatepuihin, jotka nousevat estradille esitellen uudet virtaukset messuyleisölle. Ei Milanossa voi olla käsityöläismessuja ilman muotinäytöksiä, made in Italy. 

Luomisen intohimo ja kakkutaide (passione creativa e cake design)
Touhupaviljonki täynnä niksipirkkausta. Joka huusholliin ja tilanteeseen, ja mikä tärkeintä täällä pääsee tekemään itse. Omat luovat ideat saa päästää valloilleen lukuisissa työpajoissa, joissa annetaan vinkkejä tee-se-itse-ihmisille ja opastetaan myös meitä kädettömiä askartelusta innostuneita toteuttamaan kotiin tai lahjaksi pieniä do-it-yourself -juttuja. Korttiaskartelusta aina käsitöihin ja leipomuksiin. Hyödyllisiin ja herkullisiin.

Vähän ruosteinen näkökulma kakkutaiteeseen. Luomisen vimmassa taottuja suklaisia työkaluja kondiittoreilta.
Joululeivonnaisia kakkutaiteilijoilta. Koska omat kuvat eivät näytä hyvältä, mennään lainalla. Kuva täältä.
Kakkutaiteilijoiden ja sokerileipureiden johdolla uppoudutaan makeisiin tunnelmiin. Näytöksiä, niksejä ja raaka-aineita on tarjolla niin ammattilaisille kuin harrastajakondiittoreille. Näin joulun alla esillä on kaikkea kivaa joululeivontaan, joten messut ovat oiva materiaalien hankintapaikka. Mielenkiintoista on myös seurata valmistusprosessia, jossa taitavissa käsissä raaka-aineista muodostuu itse tuote. Prosessin viimeistelyyn kuuluu valmiin tuotteen paketointi houkuttelevaan myyntipakkaukseen. Tässä paviljonkissa saavuttaa ihanan sokerihumalatilan. 

Koti ja asuminen (abitare la casa)
Kotiin ja asumiseen liittyy aina paljon asiaa. Tänä vuonna kalustamisessa ja sisustamisessa tapetilla ovat kolme tyylisuuntaa: moderni, minimalistinen ja country. Viimeinen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nyt kaikki sisätilojen ovet vaihdetaan lännenelokuvista tuttuihin läpsytettäviin saluunoihin, vaan kyseessä on maalaisromanttisella tavalla kodikas tyyli. Ja turha varmaan toistaa, että asumisessakin avaimet valetaan yksilöllisesti kuhunkin lukkoon.
Minimalistinen mutta kodikas keittiö.
Moderni laatikko hauskoilla jakkaroilla.
Näihin voi laskea vain tosi tiukkaa espressoa.
Valaistus on kaiken aa ja oo. Hyvässä valaistuksessa huonokin näyttää hyvältä ja päinvastoin.
Asuminen kattaa sisätilojen lisäksi luonnollisesti ulkotilat. Luonnehdittakoon niin, että asumisella tarkoitetaan välitöntä elinympäristöä. Joten asunto-osakeyhtiöläiset, hus hus, välittömästi taloyhtiön kokouksiin mukaan päättämään yhteisistä asumiseen liittyvistä asioista. Näilläkin messuilla luodaan paitsi kauniita, moderneja ja teknologian mahdollistamia mukavia ratkaisua kotioloihin myös kontakteja huoneistojen ja rakennusten remontoijiin ja kunnossapitäjiin. Parhaimmillaan messut tarjoavat tilaisuuden uudenaikastaa ja kaunistaa elinympäristöä hyvällä maulla mutta kuitenkin edullisesti.

Nuoret ja muotoilu (giovani e design)
Nuoruus, nerous ja raikkaus, siinä ovat avaimet aitoon innovatiivisuuteen. Toki kokemus edesauttaa uuden luontia, mutta silloin kun kokemuksen taakkaa ei vielä ole, luomisellakaan ei ole rajoitteita.

Onko nimelle käyttöä?
Vinyylilevykelloja menneiltä vuosilta.
Palapeliä ratkomaan. Tarvittaessa pöydästä saa palan mukaansa.
Mielikuvitusta, materiaalien yhdistelyä sekä kekseliäisyyttä tekniikoiden ja käyttötarkoitusten valinnassa. Näillä termeillä kuvailen melkein 50 nuoren suunnittelijan ja muotoilijan oivaltavia ja laadukkaita käsityönä toteutettuja tuotteita, joille on varattu kokonainen oma näyttelyalue. Ehdoton helmi messukävijän näkökulmasta.

Messut ovat merkki siitä, joulu lähestyy lumella liukuvan reen lailla. Messujen päättymispäivänä 8. joulukuuta, kun Suomessa vietetään Sibeliuksen syntymä- ja suomalaisen musiikin päivää, Italia pukeutuu jouluun. Jouluun valmistautuminen alkaa virallisesti. Koristeet löytävät paikkansa ja jouluvalot syttyvät kaikkialla.

Joulukuun 8. päivä on myös kansallinen vapaapäivä, koska katolilaiset viettävät Neitsyt Maria perisynnittömän sikiämisen juhla­päivää (ital. Immacolata Concezione). Katolinen kirkko uskoo, että sikiämishetkestään alkaen Maria on ollut immuuni perisynnille, jonka muut maailmaan pullahtavat perivät automaattisesti omenaa haukanneilta Aatamilta ja Eevalta.

Joulukuun 8. on otollinen päivä edullisten ostosten tekoon messuilla, kun loppuunmyynti alkaa. Sitä ennen täytyy kuitenkin käydä tutkimassa vaihtoehtoja ja tekemässä valintoja 150 000 tuotteen joukosta.

Messuille ammentamaan ideoita oman joulun laittoon. Tunnelma tulee sitten aikanaan.
Nyt on aika kääntää korot kohti Rhota ja käsityöläismessuja. Tervetuloa maut, tuoksut ja tunnelmat, kaikista ovista ja ikkunoista!

* * * 
Missä?
- Fiera di Rho, Milano. Messualueelle kannattaa mennä joko metrolla (punainen linja M1) tai kaupunkijunalla (linjat S5 ja S6). Pysäkki molemmilla Rho/Fieramilano.
Milloin?
- 29.11.- 8.12.2014 joka päivä klo 10.00 - 22.30.
Lisätietoja:
L'artigiano in Fiera in english. Ilmainen sisäänpääsy messualueelle.

lunedì 17 novembre 2014

Ravintolapäivä italialaisen kotiruoan ystäville

Sade ropisee ikkunaan ja taustalla kumisee ukkonen. Täydellinen hetki käpertyä syvälle sohvannurkkaan ja pyöräyttää viltti jalkoja lämmittämään. Televisioruudussa pyörii kokkiohjelma ja tunnen, kuinka huoneeseen hiipii ohuena nauhana miellyttävä ruoan tuoksu.

Ei meillä tietenkään ole tuoksuja välittävää televisiota, vaan tuossa vieressä häärää innokas kotikokki Federico. Syntyperäinen milanolainen, jonka juuret tosin ovat syvällä Apulian (ital. Puglia) maakunnassa. Maustettu reppu- ja hyväntekeväisyysmatkoilla Aasiassa ja Afrikassa, ja voideltu vielä suomalaisilla makutottumuksilla. Näissä käsissä syntyy arkiruokamme, jota kutsun mukaansatempaavaksi yhdistelmäksi ennakkoluulottomuutta ja kokeilunhalua unohtamatta perinteitä.

Mitä tänään syödään?
Koska arkiruokaa valmistuu usein enemmän kuin kaksi napaa tarvitsevat, olemme päättäneet laittaa liikakilot kuriin ja avata pienen yksiömme oven kaikille kotiruokailusta kiinnostuneille Milanossa kävijöille periaatteella "Syö mitä me syömme ja maksa mitä haluat (ital. Mangia quello che mangiamo noi e paga quello che vuoi)". Siis tervetuloa meille syömään ja seurustelemaan! Yhteystiedot ja lyhyt ohje ovat postauksen lopussa.

Idea ei ole meidän, mutta haluamme toteuttaa sitä. Fede on törmännyt vastaavanlaiseen konseptiin ensimmäisen kerran Intiassa melkein viisitoista vuotta sitten. Intialais-italialainen perhe tarjosi kyläilijöille maukasta kotiruokaa kertoen samalla alueesta ja sen kulttuurista. Sittemmin myös Afrikan eri valtioissa on ollut tarjolla ruokaa ja kulttuuria kotioloissa, joskin ilman italiantulkkia. Siitä huolimatta syömällä tavallisten ihmisten kodeissa matkaajan mielestä hän on ammentanut visiiteistään enemmän kuin seuraten puhtaasti matkaoppaiden jalanjälkiä. Yhdyn täysin tähän näkemykseen. Ennen Italiaan muuttoa olen kiertänyt paljon tässä kauniissa niemimaassa ja omaksunut ihan tavattoman paljon asioita maasta ja sen kulttuurista istumalla ruokapöydän ääressä ystävien kodeissa.

Työn alla melanzane alla parmigiana (juustoiset munakoisot tällä kertaa kinkulla siivutettuina)...

ja tortelloni di zucca (kurpitsatäytteiset pastatyynyt).
Italialainen ruoka on maailmankuulua. Sitä pidetään maukkaana ja monipuolisena eikä turhaan. Raaka-aineita on runsaasti, mutta yhteen ruokalajiin niitä ei sotketa mahdottomasti. Mielestäni  juuri yksinkertaiset ja puhtaat maut ovat italialaisen keittiön salaisuus.

Milanossa on paljon ravintoloita, joissa syö todella hyvin. Hinta-laatusuhteeltaan parhaimpaan tulokseen pääsee kuitenkin suuntaamalla ydinkeskustan ja turistikeitaiden ulkopuolelle. Aperitiivikulttuurista olen kirjoittanut aiemmin, mutta ravintolamaailmasta riittää niin paljon juteltavaa, että jatkossa tulen palaamaan aiheeseen vielä monta kertaa.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että syömällä ainoastaan ravintoloissa on mahdoton muodostaa kokonaiskuvaa ruokakulttuurista. Ajatellaan esimerkiksi suomalaista ravintolaruokatarjontaa. Valitsemalla annokset puhtaasti ruokalistoilta luulen, että monet kotiruokaherkut kuten puurot, perunat erilaisine kastikkeineen, pääruokakeitot, paistit, laatikot, kiusaukset ja niin edelleen jäisivät pois kokeilevan kulinaristin lautaselta vain siitä syystä, että niitä ei ole tarjolla. Tunnelmasta puhumattakaan.

Valmista tuli, vain esillelaitto vähän ontuu. Kurpitsatortellonit rukolapeston kera.
Paneroidut munakoisot, joiden alta, välistä ja päältä löytyy kinkkua, tomaattia ja juustoja.
Sama pätee myös Italiassa. Mamman pastojen ja lihapatojen ääressä maku- ja rupattelunystyröitä hierotaan kotikonstein. Toisaalta tietenkään sellaisia perinneruokia ei osaa kaivata, joiden olemassaolosta on autuaan tietämätön, mutta juuri kotiruokailu on monesti avain tietämyksen kasvattamiseen. Kaikesta tarjotusta ei voi eikä tarvitsekaan pitää, mutta ateriointi on oiva keino myös tiedonjanon ja elämännälän tyydyttämiseen.

Suomalainen ravintolapäivä popup-kievareineen on mainio keksintö. Mainio juuri siitä syystä, että tapahtumassa ihmiset tekevät toisilleen ruokaa, pitävät hauskaa, nauttivat yhdessäolosta ja ainakin ovat kokemusta rikkaampia. Hulluuden ja luovuuden takana on joka tapauksessa aina luottamus.

Kotiruokailu on kulttuurin perusta.
Kutsu kotiruoan pariin Casa Anniinankulmaan
Ota yhteyttä sähköpostilla anniinankulma[at]gmail.com tai soittamalla/tekstiviestillä numeroon +39 340 9607424. Kerro milloin olet Milanossa ja ilmoita mahdollisista ruoka-aineallergioista sekä toiveista ruojalajien suhteen. Jätä yhteystietosi ja lopusta huolehdimme me. Benvenuti!

mercoledì 12 novembre 2014

Kirpputori

Viime aikoina sieltä täältä on pullahtanut esiin kysymys: onko Milanossa kirpputoreja (ital. mercato delle pulci)? Tästä innostuneena päätin tarttua sulkakynääni ja raapustaa aiheesta muutaman rivin.

Kaupunki on pullollaan perinteisiä, kaduilla järjestettäviä markkinatoreja, joissa kaupataan kaikkea mitä keskivertotavaratalosta voi kuvitella löytävänsä. Ehkä enemmänkin. Jos asiaa tarkastelee puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta, kirpputorikulttuuri ei ole iskostunut tavallisen milanolaisen perheen arkeen ihan siitä syystä, että markkinoilta saa hyvää ja tuoretta tavaraa huokealla hinnalla. Minustakin markkinat ovat kivoja hankintapaikkoja. Esimerkiksi kotikatumme muuttuu perjantaiaamuisin toriksi, josta on kätevä noutaa ostokset ennen töihin lähtöä.

Markkinatoreja voit bongata useilta Milanon kaduilta maanantaista lauantaihin.
Katumarkkinoilta voit hankkia melkein mitä vaan. Hinnat ovat huokeat ja kiinteät.
Jos taas miettii, että onko pakko ostaa kaikki uutena, päästään kierrätyksen ensimmäiselle portaalle. Toki Milanossa on kirpputoreja. Kiinteitä, huoneistoissa toimivia kirppiksiä tosin on vain muutama ja omasta vinkkelistä katsottuna ne on sijoitettu hankalasti kaupungin toiselle laidalle. Kolmessa olen käynyt - kerran kussakin - eikä kokemus ollut niin järisyttävä, että olisi tehnyt mieli kirmaista uudestaan. Enkä sen takia osaa suositella niitä suomalaisen kirpputorikulttuurin vesoille.

Viime aikoina katumarkkinoillekin on ilmestynyt käytetyn tavaran kauppiaita, mutta luulen, että yhä vielä tunnetuimpia käytetyn tavaran vaihtopaikkoja ovat muutamat, kerran viikossa tai kuukaudessa pidettävät teematorit, kuten Fiera di Sinigaglia, Mercatone dell'Antiquarito sul Naviglio Grande, El mercatel su la Martesana ja Festival Park. Me käymme myymässä käsitöitä Martesanan rannalla, mutta käytetyt vaatteet ja muut romppeet roudaamme festivaalipuistoon.

Naviglion antiikkimarkkinat joka kuukauden viimeinen sunnuntai. Erityisesti keräilijöiden ja vanhan tavaran ystäville.
Naviglio tunnetaan myös taiteiljakorttelistaan, jossa taiteiljat ottavat sinut avosylin vastaan.
Festival Park on Milanon suurin kirpputoritapahtuma, jonka kirjavaa tavaratarjontaa läpikäydessä sunnuntaiaamu hurahtaa rattoisasti. Muutamassa sadassa myyntikojussa kaupataan sulassa sovussa vanhoja ja käytettyjä tavaroita sekä itse valmistettuja tuotteita. Tyrkyllä on perinteisiä artikkeleita - kuten vaatteita, asusteita, koruja, koriste-esineitä, kirjoja, levyjä, kodinkoneita, elektroniikkaa, työkaluja, harrastevälineitä sekä lemmikkien tarpeistoa - yhtä lailla kun harvinaisempia keräilykappaleita ja käsitöitä. Torilta löytyy myös lähialueiden pientilojen tuotteita, elintarvikkeita ja jalosteita.

Nämä ovat todelliset ostajan ja tinkijän markkinat. Useat tuotteet vaihtavat omistajaa yhdellä eurolla, mutta krääsää saa toki halvemmallakin. Toisaalta arvo- ja laatutuotteista pitää oikeutetusti pulittaa korkeampi hinta. Myyjälle tilanne on tällä hetkellä kinkkinen, koska myyntipaikan päivämaksu on korkea. Me olemme ratkaisseet asian jakamalla kustannukset kahden talouden kesken ja toimittamalla myyntiin muutamia kärkituotteita niin, että ainakin menot saadaan peitettyä.

Festival Parkin tavarapaljoutta. Kirpputorihengessä esillelaittoa ei kannata säihkätää, vaan voit käydä reippaasti penkomaan tavaramerta. (Kuvat vitalowcost)
Menneenä sunnuntaina olimme pitkästä aikaa kirppiksellä tyhjentämässä kaappeihin kertynyttä vaate- ja tavarakertaa. Varhaisen aamun pilviverho väistyi puoleen päivään mennessä ja väki oli hilpeällä tuulella. Edes yksi tangostamme huomaamattomasti ilman maksua jonkun markkinakävijän kassiin pujahtanut vaatekappale ei onnistunut sumentamaan myynti-innostusta.

Lieveilmiö suurmarkkinoilla ovat sinne pesiytyvät kerjäläiset, näpistelijät ja varastetun tavaran kauppiaat. Vaikka alueella vartiointi toimii, lajinsa edustajia täältäkin bongaa. Luulen, että meiltäkin aikojen kuluessa varastetut polkupyörät ovat päätyneet vastaavanlaisille rompetoreille. Ja kuten sanottu, myös myyntikojuista tavaraa tuppaa haihtumaan, jos silmä herpaantuu.
Myymälä auki klo 7-15. Meillä palvellaan hymyssä suin.
Mutta silti. Touhu on mukavaa, kun sitä pääsee tekemään silloin tällöin. Myyntihuumassa muistin soittaa yhden onnittelupuhelun. Olihan sunnuntai isänpäivä!

martedì 4 novembre 2014

Milanon moottoripyöränäyttely isolla kirjoitettuna

Sata vuotta intohimoa ja kohti huomista kulkevaa historiaa. Tätä on Eicma (Esposizione Mondiale del Motociclismo), joka jäjestää maailmanlaajuisesti tunnetun moottoripyöränäyttelyn 72. kertaa Milanossa 6.-9.11.2014.

Pssst, pojat. Moottori on jo keksitty. Myös niihin vehkeisiin.
Melkein viikon ajaksi kuuteen messuhalliin linnoittautuu muutama tuhat näytteilleasettajaa. Näyttelyn kahtena ensimmäisenä päivänä voidellaan lehdistö ja jälleenmyyjät. Yleisölle ovet ovat avoinna torstaista sunnuntaihin. Kun tähtiportti aukeaa, luvassa on alkuräjähdyksen jälkeinen metatila, josta ei puutu säihkettä eikä rätinää.

Italian omien valmistajien - Ducati, Aprilia, Moto Guzzi ja MV Agusta - lisäksi mielenkiintoisia uutuuksia lupaavat muun muassa BMW, HD, Honda, Kawasaki, Triumph ja Yamaha. (Huomaa, että moottoripyöräilyn aakkosjärjestyksessä Italiassa D on ennen A:ta.)

Yksi minun suosikeistani vuodesta toiseen on ollut milanolaisen CR&S:n piskuinen messuosasto. Pyörämalleja valmistajalla on tasan kaksi: Vun ja Duu. Milanon murteella Yksi ja Kaksi. Molemmat pyörät - 650 ykkönen ja 2000 kakkonen - ovat erikoisia niin tekniikaltaan kuin muotoilultaan. Käy kurkkaamassa mallit täällä. Tänä vuonna osasto löytyy messuhallista numero 4, paikka G60.

Ulkoilma-alue MotoLive tarjoaa paitsi huikeita stuntti-, trial-, motocross- ja freestylenäytöksiä myös valmistajien ratoja, joissa jokainen voi käydä ajamassa oman suosikkinsa. Mikäli malli on koeajolistalla. Raittiissa syyssäässä moottorit pärisevät, grillit kärisevät ja radiodeejay selostaa tapahtumien kulkua. Makkara ja muovimuki kädessä ulkoilun tunnelmaan humpsahtaa helposti.

Enempi en osaa lyhyesti kirjoittaa, joten tässä kuvina otos siitä, mitä vuoden 2014 näyttely lupaa.

Ducati Diavel Titanium

Parempi puoli pyörästä. Erikoismalli, jota maailmaan syntyy vain 500 yksilöä. Syntymäpaino ensimmäisen imetyksen jälkeen 234 kg. 
Ducati Multistrada 1200. Ducatilta mallipäivitykset myös Monstereista (1299 ja 821 Stripe) ja Panigalesta (1299).
Enemmän tehoa kuin koskaan.
Aprilia RSV4 RR
Rasvalla ranskalainen Sylvain Guintoli kuittasi Superbiken maailmanmestaruuden sunnuntaina (2.11.2014).
Aprilia Tuono 1100
Maailmamestari RSV4:n kadunmiehen versio. Osaston tähtipaikalla tänä vuonna. Ymmärrettävästi.

Moto Guzzi Audace
Nimensä mukaisesti rohkea. Kaunista tässä pyörässä on alcantarasta tehty satula.
Moto Guzzi Eldorado
Eldorado on sisarusalus Audacea kromisempi. Molemmat California 1400:n jälkeläisiä siis.
MV Agusta Turismo Veloce 800

Pyrstö ylös. Kolmisylinterinen nopea matkapyörä Agustan mukaan.
BMW S 1000 XR
Tilapyörä, jossa yhdistyvät 17 tuuman rengas ja sporttinen runko.
BMW R 1200 R
91 vuotta R 32:sta 1200:een, aina naku.
  
Harley Davidson LiveWire-sähkömoottoripyöräprojekti. (HD:llä on esillä paljon uutuuksia perinteisissä merkeissä.)

Davidsonin ensimmäinen sähkökitara. Euroopan ensiesittelyssä Milanossa.
Honda CTX 1300 (Deluxe)
Sukkula Venukseen? Vai Manga-ajan muotoilua yhdistettynä mukavuuteen, teknologiaan ja kokemukseen (Comfort, Technology and eXperience)?
Kawasaki Ninja H2
Kyllä lähtee, sanoisi entinen mies. Neljä sylinteriä ja pari sataa heppaa jalkojen välissä.
Kawasaki Vulcan S

Kawasaki kirjoittaa uusiksi customeiden V-Twin moottoriperustuslakia asentamalla Vulkaaniin kaksisylinterisen rivimoottorin.
Triumph Thunderbird Nightstorm
Nimilegenda jo vuodelta 1949. Vuonna 2014 ukkoslinnusta on tehty dark special edition.
Triumph Tiger 800 2015
Suuren suosion Italian mutkateillä saavuttanut Tiikeri.
Yamaha R1 2015
Pyörä on keksitty uudelleen. Esikuvasta jäi jäljelle vain nimi.
Yamaha 01GEN
Yamahan kolmipyöräinen.
Suzuki Recursion (prototyyppi). (Suzukilla päivityksiä ainakin GSX-sarjan ja V-Stromin saralla.)
Vielä äiti-Suzukin kohdussa, mutta syntynee...
No niin. Edellä on siis joitakin uutuuksia moottoripyöräilyn saralta, mutta ihan milleniumosa kaikesta koettavasta ja nähtävästä messuilla. Tänä vuonna erityisesti sähköiset moottoripyörät valtaavat esittelytilaa, mikä on mielenkiintoinen ilmiö. Mutta mikä tärkeintä: vielä ehtii mukaan. Minä ajattelin olla paikalla perjantai-iltana, jolloin naiset pääsevät näyttelyyn ilmaiseksi. Meinasin pyöriä näyttelyssa myös lauantaina päivänvalon aikaan. Vaan nyt intensiivisen kirjoitushetken tuottamaa tekniikkaähkyä aion purkaa mäntäjumpalla.

Näytteilleasettajat, osastot, tapahtumat ja aikataulut ovat osoitteessa http://www.eicma.it/. Samasta osoitteesta ovat peräisin myös kaikki tässä postauksessa julkaistut kuvat.