Ja jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön!
En yleensä lupaa mitään, koska en luota siihen, että pystyn pitämään lupaukseni. Varsinkaan itselleni. Olen melkoinen tuuliviiri ja takinkääntäjä, ja siksi pyrin antamaan vain lupauksia, jotka uskon kykeneväni lunastamaan.
Tämän kirjoitettuani voin samantien kääntää sormen osoittamaan itseäni, sillä laiskaan blogiuraanikin mahtuu muutamia asioita, joita en ole saanut toteutettua tähän päivään mennessä. Esimerkiksi en ole vieläkään saanut palkattua pieneen kotiimme siivoojaa, vaikka niin uhosin kirjoittaessani arkielämää helpottavista asioista. Emme myöskään ole valloittaneet Italiaa sudentin savolaisen arjen tarpeeseen synnyttämällä savustuspussilla, vaikka aiheesta kirjoitin aikoinaan suureleisesti otsikolla: lämminsavulohi valtasi markkinat.
Tänä aamuna blogilistan tarjontaa silmäillessäni eteen hyppäsi Rahaa säästävän äidin vesipostaus, jonka nähtyäni lupausgeneraattorini heitti välittömästi ilmoille uuden sitoumuksen: tästä lähtien juon vettä. Enemmän vettä ja useammin. Kuulutan toistuvasti viehtymystäni viiniin, erityisesti punaviiniin, mutta totuuden nimessä arkipäivinä lasissani on useimmiten vettä. Lounastaukoa lukuunottamatta. Päivällisaika poislukien. Joka tapauksessa työpäivän aikana vettä menee kurkusta alas litrasta pariin, mikä on ihan hyvä juttu. Mutta vapaa-aikana vedenjuonti tuppaa unohtumaan ja jotta se muistuisi mieleen, juomaveden olisi hyvä olla näkyvillä. Koska lämpimällä ilmalla ei suositella juotavaksi jääkaappikylmiä juomia, huoneenlämmössä varjoisaan paikkaan sijoitettu hanallinen juomakanisteri voisi olla vastaus vapaa-ajan nestevajeeseeni.
Kiitos Rahaa säästävän äidin, pistän tämän vinkin takaraivoon. Nyt kesäisillä ostoskujilla on mukava luuhata, kun luuhaamisella on tarkoitus. Mutta jottei jano ylly liiaksi ennen kuin mieleinen vesisäiliö löytyy pöydänkulmalle, lunastan lupaukseni ja täytän heti muutaman tyhjän pullon raanavedellä. Ettei mörökölli veisi.
Tämän kirjoitettuani voin samantien kääntää sormen osoittamaan itseäni, sillä laiskaan blogiuraanikin mahtuu muutamia asioita, joita en ole saanut toteutettua tähän päivään mennessä. Esimerkiksi en ole vieläkään saanut palkattua pieneen kotiimme siivoojaa, vaikka niin uhosin kirjoittaessani arkielämää helpottavista asioista. Emme myöskään ole valloittaneet Italiaa sudentin savolaisen arjen tarpeeseen synnyttämällä savustuspussilla, vaikka aiheesta kirjoitin aikoinaan suureleisesti otsikolla: lämminsavulohi valtasi markkinat.
Tänä aamuna blogilistan tarjontaa silmäillessäni eteen hyppäsi Rahaa säästävän äidin vesipostaus, jonka nähtyäni lupausgeneraattorini heitti välittömästi ilmoille uuden sitoumuksen: tästä lähtien juon vettä. Enemmän vettä ja useammin. Kuulutan toistuvasti viehtymystäni viiniin, erityisesti punaviiniin, mutta totuuden nimessä arkipäivinä lasissani on useimmiten vettä. Lounastaukoa lukuunottamatta. Päivällisaika poislukien. Joka tapauksessa työpäivän aikana vettä menee kurkusta alas litrasta pariin, mikä on ihan hyvä juttu. Mutta vapaa-aikana vedenjuonti tuppaa unohtumaan ja jotta se muistuisi mieleen, juomaveden olisi hyvä olla näkyvillä. Koska lämpimällä ilmalla ei suositella juotavaksi jääkaappikylmiä juomia, huoneenlämmössä varjoisaan paikkaan sijoitettu hanallinen juomakanisteri voisi olla vastaus vapaa-ajan nestevajeeseeni.
 |
| Jääteen asemesta säiliön voi täyttää vedellä ja maustaa kauden hedelmillä, vihanneksilla ja marjoilla. Kyllä taas vedenjuonti maittaa. (Kuva täältä.) |
Kommentit
Lähetä kommentti